Retkeilijän turvallisuudeksi
Tämä on ruskaretken turvallisuussuunnitelma (Tampereen Taivaltajat ry). Suunnitelmaa on laajennettu pitämään sisällään sellaisia asioita, joita kaikkien retkeilijöiden tulisi huomioida retkillään.
Tapahtuma tai toiminto Ruskaretki lappiin, yleensä viikolla 37 |
Paikka
Yleensä Suomen lappi, välillä myös Ruotsi tai Norja
Sää
Normaali alkusyksyn sää. Päivälämpötilat plussalla, yöllä voi käydä pakkasella. Tyypillisesti noin 10 asteen päivälämpötilat. Vesi on vesistöissä tyypillisesti alle 10 astetta, puroissa hyvinkin kylmää. Sateen päiväkohtainen todennäköisyys kohtalainen. Keli iltaisin, öisin ja aamuisin on kostea.
Henkilömäärä
Noin 30-40 henkeä, jakautuvat pienryhmiin vaelluksen ajaksi.
Ryhmästä huomioitavat asiat ja vaatimukset osallistujille
Osallistujat ovat Tampereen Taivaltajien jäseniä.
Osallistujilla tulee olla retkeilyn perustaidot hallussa. Asiasta tiedotetaan materiaalissa (ruskaretken infosivut netissä sekä tapahtumailmoitus) ja kokemuksen laajuutta kysytään ilmoittautumislomakkeessa. Ensimmäistä kertaa osallistuville soitetaan. Vähemmän kokeneille osallistujille järjestetään tapaaminen, jossa retkeilyn perusasioita käydään läpi.
Tapahtuman kuvaus
Matkat pohjoiseen yöjunassa makuuhyteissä, ja sen jälkeen bussilla kohteeseen.
Matkapäivien lisäksi 7-8 päivän vaellusretki, jonka aikana ryhmät vaeltavat maastossa ja nukkuvat yönsä teltoissa tai tuvissa. Jokainen vaellusryhmä on suunnitellut oman vaellusretkensä ja vastaa itsenäisesti toiminnastaan vaelluksen aikana.
Vastuuhenkilö ja suunnitelman laatija
Johanna Välimäki, puh. 040-7525116
Turvallisuutta edistävät toimenpiteet:
Terveystiedot tarkastettu
Matkaehdoissa lukee: ”Osallistujilla on taitojen, kunnon ja terveydentilan mukaiset edellytykset osallistua ruskaretkelle.”
Pyydetään ilmoittamaan koko retken vastuuhenkilölle, jos on jokin matkojen kulkuun vaikuttava asia (esim. pähkinäallergia, matkapahoinvointia). Pyydetään ilmoittamaan ryhmänvetäjälle tai ryhmän ea-vastaavalle, jos on jokin vaelluksella huomioon otettava sairaus tai vastaava.
Varusteet tarkastettu
Varusteluettelo löytyy Taivaltajien nettisivuilta ja jokainen käy sen (tai vastaavan) läpi pakatessaan.
Jokainen tekee käyttämilleen varusteille itse ennen lähtöä tarkastuksen. Vanhojakin vaelluskenkiä tulee käyttää ennen reissua, ja uudet kengät tulee ajaa sisään. Kaikki uudet varusteet tulee koekäyttää.
Muita turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja neuvoja
Ei kohelleta. Kiire on usein vähintäänkin osatekijä tapaturmissa.
Sovellus 112 on asennettuna jokaisen puhelimeen.
Tutustutaan ennakolta matkapuhelinoperaattorien kuuluvuuskarttoihin.
Pidetään taukoja säännöllisesti ja huolehditaan niiden aikana omasta hyvinvoinnista (marjastus, muu eväiden nauttiminen, nesteen juominen, istuminen ja lepääminen, jalkojen hyvinvointi).
Ilmoitetaan ryhmälle, jos on jotakin erityistä muutosta terveydentilassa vaelluksen aikana.
Pyydetään rohkeasti ryhmältä taukoja tai vauhdin muutosta silloin, kun siihen on tarvetta. Ei riskeerata omaa toimintakykyä, jos eteneminen on liian hidasta/palellaan (->lisätään vaatteita) tai nopeaa/hikoillaan liikaa (-> hidastetaan ja/tai vähennetään vaatteita), tai on tarvetta käydä puskassa. Tai on tarve hoitaa omaa terveyttä (lääkkeiden otto ajallaan, hiertymien hoito ajoissa ennen kuin tulee suurempia ongelmia). Myös väsymisestä/uupumisesta tulee ilmoittaa (ja ehkäistä nauttimalla energiapitoisia eväitä ajoissa).
Jokainen pitää ryhmässä huolen siitä, että tietää, missä edellä menijä ja perässä tulija kulkevat. Huudetaan tai vihelletään pilliin välittömästi pysähtymismerkiksi, jos tapahtuu jotakin matkantekoa hidastavaa tai ei enää tiedä, missä muu ryhmä kulkee ja polku/suunta ei ole erityisen selkeä. Risteyskohdissa jäädään tarvittaessa odottamaan koko ryhmä kokoon.
Apua tarvitsevien auttamisesta, ympäristön silmälläpidosta ja ryhmän koossapysymisestä huolehtii jokainen kykyjensä ja taitojensa mukaan.
Toimitaan rehellisen retkeilijän tavoin ja noudatetaan hyvää retkikäyttäytymistä myös muut huomioiden. Ylläpidetään hyvää mielialaa ryhmässä ja yksittäisten ryhmäläisten kanssa.
Vesistönylityksissä noudatetaan varovaisuutta ja rauhallisuutta. Turvallista ylityspaikkaa etsitään (syvyys, pohjamateriaali, veden virtaus, ylityksen pituus) veden lämpötila huomioon ottaen. Tukisauva(t) on tarpeen. Vain yksi tukipiste liikkuu kerrallaan ja jalansija otetaan huolellisesti (kivet ovat usein liukkaita). Ei harpota, vaan otetaan lyhyitä askelia ja pidetään painopiste lähellä kehon keskipistettä. Tarvittaessa kokeneempi kahlaaja menee edellä niin, että jäljessä tulija näkee tärkeimmät astinkivet. Ylityksen jälkeen odotetaan rauhallisesti, että kaikki pääsivät yli. Vaativimmissa paikoissa kokeneempi kahlaaja voi viedä rinkkansa vastarannalle ja tulla jäljessä tulijoita vastaan.
Ei opetella puukon tai kirveen käyttöä vaelluksella vaan sellaisissa olosuhteissa, missä avun saaminen on helpompaa.
Noudatetaan huolellisuutta nuotion, retkikeittimien ja kuumien kattiloiden ja nesteiden kanssa.
Harjoitellaan kaasulla toimivan retkikeittimen venttiilin sulkemista, niin että hätätilanteessa osataan sulkea venttiili nopeasti. Kaasulaitteiden venttiilit sulkeutuvat myötäpäivään kiertämällä (vesihanat ym. sulkeutuvat vastapäivään kiertämällä).
Ei keitetä retkikeittimellä teltan absidissa. Teltta ja varusteet voivat olla tulenarkaa materiaalia.
Huolehditaan hygieniasta peseytymällä säännöllisesti. Tarpeen mukaan käytetään kosteuspyyhkeitä. Viileä vesi elvyttää, parantaa verenkiertoa ja vähentää palelemista, mutta älä kylmetä itseäsi.
Vaativissa retkiolosuhteissa (tuuli, sade jne.) mietitään yhdessä paras toimintatapa ja tehdään tarvittaessa ryhmätyötä (esim. pystytetään yksi teltta kerrallaan). Teltta pystytetään tuulen suunnan mukaisesti ja kovalla tuulella teltan kiinnitysnarujen/kiilojen painoksi voi kantaa kiviä.
Opetellaan järjestelmälliset ja ennakoivat toimintatavat, joiden avulla varusteet pysyvät tallessa, ehjinä ja kuivina. Pakkaamisessa kannattaa käyttää kuivasäkkejä tai ainakin kestäviä muovipusseja (tai kangassäkin ja muovipussin yhdistelmää, se kestää paremmin sullomista).
Huolehditaan siitä, että mukana on jonkinlainen kuiva vaihtovaatekerta.
Otetaan retkelle riittävästi ruokaa mukaan myös epätavallisia tilanteita varten (retken raskaus tai pidentyminen).
Kiinnitetään huomiota juomaveden ottamispaikkoihin ja mahdolliseen käsittelyyn. Jos reitillä ei ole pitkään aikaan saatavilla vettä, kehotetaan ryhmäläisiä täyttämään pullonsa.
Mahdollisessa alkoholin käytössä noudatetaan erityistä kohtuullisuutta niin, että se ei vaikuta retken turvallisuuteen.
Opetellaan lisää retkitaitoja seuraamalla muita tai kyselemällä, harjoittelemalla sekä osallistumalla koulutuksiin. Opiskellaan myös ensiapua.
Juna- ja bussimatkoilla noudatetaan ammattikuljettajien ja muiden työntekijöiden ohjeita ja määräyksiä. Bussissa muistetaan aina käyttää turvavyötä.
Ahtaissa tiloissa noudatetaan varovaisuutta rinkan kanssa eikä kiirehditä liikaa. Makuuvaunujen petipaikoille kiipeillään varovasti (3 hengen vaunujen tikkaat nostetaan ovenpielestä ja asetetaan hattuhyllyä vasten). Junan hanavettä ei juoda. Juomapullot löytyvät peilikaapista tai peteiltä.
Onnettomuustilanteen varalle:
Pelastussuunnitelma
Tarvittaessa apua hälytetään yleisestä hätänumerosta 112, mielellään 112-sovelluksen kautta.
Ilmoita:
- nimesi ja yhteysmahdollisuudet
- tapahtumapaikka mahdollisimman tarkasti
- mitä on tapahtunut
- onko loukkaantuneita tai ihmishenkiä vaarassa
- mitä apua tarvitaan
- älä katkaise yhteyttä, ennen kuin saat luvan.
Tapaturma- ja onnettomuustilanteissa vetäjä tai osallistujat tekevät tilannearvion, estävät lisäonnettomuudet, hälyttävät tarvittaessa apua ja antavat ensiapua tai ohjaavat uhrin/uhrit hoitoon ensiavun jälkeen.
Vastuuhenkilö toimittaa Suomen Ladun onnettomuus- ja läheltäpiti -raportin (https://www.suomenlatu.fi/yhdistyksille/tapahtumien-jarjestaminen/tapahtumaturvallisuus.html) täytettynä yhdistyksen johtokunnalle, joka sitten lähettää raportin eteenpäin Suomen Ladulle ja tarvittaessa Tukesille.
Onnettomuustilannetta johtaa
Ryhmän vetäjä
Ryhmän toiminta onnettomuustilanteessa
Tilanteen huomannut / huomanneet herättävät muun ryhmän huomion esim. huutamalla tai viheltämällä pilliin ja käsimerkeillä.
Ryhmä kokoontuu, pysyy koossa ja avustaa kykyjensä mukaan.
Vetäjän turvallisuutta edistävät varusteet
Vetäjällä on GPS-laite ja varaparistot. Mahdollisesti köysi mm. varmistamaan vesistönylityksiä.
Muut ryhmän turvallisuutta edistävät varusteet
Ensiapuvarusteet. Pilli jokaisella helposti saatavilla. Kartta ja kompassi. Matkapuhelin. Kävelysauva(t).