Yleisiä ohjeita ruskaretkelle

Väriloistoa Urho Kekkosen kansallispuistossa v. 2021.

Tampereen Taivaltajien ruskaretkellä on vuosikymmenten mittaiset, hienot perinteet. Tutuksi on tullut Suomen lappi, mutta myös ulkomailla on muutaman kerran käyty. Retken ajankohta on yleensä syyskuun ensimmäinen tai toinen viikko.

Retken hinta on omakustannehinta, joka sisältää junamatkat makuuvaunussa ja bussimatkat sovitulla reitillä. Hinta selviää, kun lopullinen osallistujamäärä on tiedossa. Joinakin vuosina hintakatto saattaa määrittää retken maksimihinnan (yhdistys tukee retkeä, jos hintakatto ylitetään). Kaikki järjestelyt hoidetaan talkootyönä ilman mitään palkintoa tai palkkaa. Myös ryhmien vetäjät ovat vapaaehtoisia, he saavat nykyisin pienen karttahyvitysrahan.  Emme ole matkatoimisto, ja ruskaretki on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille.

Edellytykset lähteä mukaan ruskaretkelle:

  • Kokemusta rinkan kantamisesta ja telttayöpymisestä edellytetään. Ruskaretkellä jokainen kantaa omat varusteensa ja osallistuu kykyjensä mukaan kaikkiin leiritoimiin, joten näitä asioita pitää harjoitella jo etelässä täyteen pakatun rinkan kanssa ainakin viikonloppuretken verran, ellet ole ennen retkeillyt. Näin varmistetaan kaikille mukavampi retki.
  • Fyysinen kunto ja terveydentila tulee olla sellainen, että jaksaa patikoida muiden mukana kohtalaista vauhtia. Tyypillinen vaelluspäivä alkaa klo 7 herätyksellä, klo 9 lähdetään matkaan ja yleensä viimeistään viiteen mennessä pyritään jälleen leiriytymään.
  • Sinun tulee myös varautua hankkimaan itsellesi oma teltta ja keitin esim. vuokraamalla,  jos sopivia teltta- tai ruokakuntia ei muuten onnistuta järjestämään. Myös Taivaltajat vuokraavat jäsenilleen varusteita Kerhohuoneen keskiviikkopäivystyksestä.

Ennen retkeä:

  • Retkeilyjaosto päättää seuraavan ruskaretken kohteen ja ajankohdan ennen vuodenvaihdetta. Lyhyt ilmoitus pyritään laittamaan vuoden ensimmäiseen Taivaltajat-lehteen. Varsinainen ilmoitus vuoden toiseen lehteen.
  • Keväällä retkeilyjaosto kilpailuttaa ja varaa kuljetukset, myöhemmin lukumääriä täsmennetään.
  • Retkeläiset ilmoittautuvat ja maksavat ennakkomaksun
  • Retkeläiset kertovat ruskaretken vastuuhenkilölle (JV) sellaisista sairauksistaan ja lääkityksistään, jotka voivat vaikuttaa retken kulkuun.
  • Kaikille yhteinen infopalaveri pidetään noin kuukautta ennen retkeä. Infopalaverissa käydään läpi aikataulut, ryhmät ja yleiset asiat. Ryhmät voivat sen jälkeen jäädä sopimaan omia asioitaan.
  • Matkavakuutuksen ottamista suositellaan. Suomen Ladun vakuutus kattaa vain minimisummat. Matkavakuutuksesta voit myös saada rahasi takaisin, jos et esim. sairauden takia pääse lähtemään matkaan.
  • Pakkaaminen ja ruokien valinta/kuivaus: Ks. esim. Kesävaelluksen varusteluettelo ja retkiruokaa-esitys Kerhoillat-sivulta. Syyskuun kelit ovat kosteita ja usein viileitä kesäretkiin verrattuna. Ruskaretkelle kannattaa varautua lämpimillä ja varmasti vedenpitävillä vaatteilla ja kengillä. Kolmen vuodenajan makuupussi on hyvä, ja makuualusta(t) osaltaan eristävät ja lämmittävät. Pelkkä ilmatäytteinen makuualusta ei eristä mitään, vaan on kylmällä kelillä huono. Esimerkiksi haitarille menevä pieni solumuovinen jumppa-alusta ilmatäytteisen alustan päällä auttaa pitämään nukkujan lämpimänä.
  • Ns. siviilivaatekassi, joka sisältää puhtaat paluumatkavaatteet yms. merkitään omalla nimellä ja yhteystiedoilla.

Ryhmien muodostaminen:

  • Kokeneilla osallistujilla on usein omat vakiryhmänsä
  • Vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä kysellään ja toivotaan. Näistä on viime vuosina ollut pulaa.
  • Uudet osallistujat jaetaan ennen infopalaveria ryhmiin sen mukaan, miten niissä on tilaa. Pyrkimyksenä on ottaa toiveet huomioon ja pitää ryhmäkoot kohtuullisina. Jokaiselle on aina löytynyt ryhmä!

Ryhmät:

  • Huolehtivat itsenäisesti reittisuunnittelustaan ja sen toteutuksesta. Usein ryhmänvetäjä tekee suunnittelutyön jo ennen infopalaveria. Ryhmä voi aloittaa patikkaretkensä eri paikasta kuin mihin sen lopettaa. Esimerkiksi vuonna 2022 luontevia aloitus- ja lopetuspaikkoja ovat Auermavaaran kuusikko, Räntselmäselän poroerotus tai Naruskajärvi.
  • Varaavat itsenäisesti haluamansa majoituksen, ruuan, saunan yms. palvelut reittinsä päätepisteestä.
  • Sopivat siviilivaatekassiensa säilytyksestä (sovittu yhteisesti kylpylähotellin kanssa v. 2022 Tuntsan kävijöille).
  • Tiedottavat ruskaretken vastuuhenkilöille reittisuunnitelmistaan ainakin lähtö- ja paluupaikkansa suhteen linja-autokuljetuksia varten.
  • Järjestävät itse mahdolliset muut tarvittavat kuljetuksensa julkisilla kulkuneuvoilla tms.
  • Huolehtivat, että ryhmässä on mukana ensiapuvarusteet sekä mielellään gps-laite, ja kaikilla kartat, kompassit sekä täyteen ladatut kännykät ja käsitys siitä, missä kuljetaan ja millaisissa paikoissa on mahdollisuus saada matkapuhelinyhteys.
  • Ryhmäläiset kertovat ryhmän vetäjälle tai EA-vastaavalle sellaisista sairauksistaan ja lääkityksistään, jotka voivat vaikuttaa retken kulkuun.

Retkellä:

  • Yöjunalla ajetaan pohjoiseen pe-la-yönä
  • Linja-auto vie kohteeseen. Bussi kulkee tietyn reitin, ja ryhmät voivat jäädä haluamissaan paikoissa pois kyydistä. Siviilivaatekassit jätetään odottamaan sovittuihin paikkoihin.
  • Viikon patikkaretki. Ryhmä kulkee haluamansa reitin yhdessä. Ryhmä huolehtii, että ehtii viimeistään lauantai-aamuna kohteeseen, josta linja-auto noutaa.
  • Linja-auto kiertää lauantaina saman reitin kuin tullessakin ja poimii ryhmät sovituista paikoista aikataulun mukaan kyytiinsä ja ajaa rautatieasemalle.
  • Saavumme varhain sunnuntai-aamuna Tampereelle. Juna on välillä ollut ajoissa, välillä myöhässä.

Rehellisen retkeilijän ohjeet

  • Tuomme roskamme pois maastosta. Tupien kaminoissa poltetaan vain puuta, paperia tai pahvia. Lämmin kuppi -pussit tai lisää vain vesi - retkiruokapussit sisältävät alumiinia eivätkä pala. Kaminoihin tai nuotioille ei jätetä mitään roskia seuraavan kiusaksi (tuhkien poistoa hankaloittamaan) tai kastumaan. 
  • Nuotio tehdään vain silloin, kun sen tekeminen on luvallista ja järkevää.
  • Tiskaaminen suoritetaan kuivalla maalla. Ruuantähteet tai tiskivedet eivät ikinä kuulu vesistöön. Myös omassa peseytymisessä saippuat huuhdellaan maalla. Käytä biohajoavia aineita, jos pesuaineet ovat tarpeen.
  • Emme isoina ryhminä "varaa" autiotupia. Sopu sijaa antaa, ja tarpeen vaatiessa voimme tietysti tupiakin käyttää. Tupa ja muut paikat pyritään jättämään siistimpään kuntoon kuin mitä ne olivat tullessa.
  • Noudatamme kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden sääntöjä. Tunnistamme erämaa-alueet, joilla saa telttailla vapaammin, muuten leiriytyminen on sallittua vain siihen määritellyillä paikoilla.

Turvallisuussuunnitelma / riskikartoitus / reitti-ilmoitus

  • Patikkaretken turvallisuusssuunnitelmaan kuuluvan riskikartoituksen löydät sivun alaosasta. Se on Suomen Ladun tekemä. Erityisesti tummennetut kohdat tulee ryhmien ottaa huomioon retkeen valmistautuessa.
  • Pienemmällä ryhmällä liikkuvat voisivat tehdä reitti-ilmoituksen kotiväelleen tai lähimpään luontokeskukseen. 

Retken jälkeen

  • Maksetaan matkan loppuhinta.
  • Halukkaat (vaikka useampikin) kirjoittavat retkestä jutun Taivaltajat-lehteen
  • Katsellaan yhdessä kaikkien ryhmien valokuvia retkeltä Kerhohuoneella.
  • Suunnitellaan ja haaveillaan seuraavan vuoden retkestä!

Ruskaretkikohteita ajoreitteineen

  • 2022, Itä-Lappi: Salla, Sallan tunturikeskus, Naruska, Tuntsa
  • 2021, Itä-Lappi: Kiilopää, Raja-Jooseppi
  • 2020, Pohjois-Lappi: Lemmenjoki ja Hammastunturi
  • 2019, Länsi-Lappi ja Norja: Pallas-Hetta, Pöyrisjärvi, Reisadalen
  • 2018, Itä-Lappi: Sevettijärvi (Kiilopään kautta)
  • 2017, Länsi-Lappi: Kolari-Muonio-Kilpisjärvi. Kohteina Halti, Ropi, Paras, Pältsa.
  • 2016, Pohjois-Lappi: Rovaniemi-Kiilopää-Inari-Kaamanen-Karigasniemi. Kohteina Muotka, Kevo, Paistunturit.
  • 2015, Ruotsi: Kolari-Nikkaluokta. Kohteena Kebnekaise. 
  • 2014, Itä-Lappi: Rovaniemi-Sodankylä-Tanhua, Tulppio ja Kemihaaran loma. Kohteina Nuortti, UKK-puisto/Itäkaira.
  • 2013, Länsi-Lappi ja Norja: Rovaniemi-Kittilä-Levi-Raattama-Peltovuoma-Hetta-Kautokeino, kohteina Pallas-Hetta, Pöyrisjärvi, Reisan kansallispuisto
  • 2012, Itä-Lappi: Rovaniemi-Sodankylä-Ivalo-Nellim-Piilolan retkeilypolun lähtöpaikka
  • 2011, Länsi-Lappi: Rovaniemi-Kittilä-Levi-Palojoensuu-Kilpisjärvi
  • 2010, Pohjois-Lappi: Muotka ja Paistunturit
  • 2009, Pohjois-Lappi: Lemmenjoki
  • 2008, Itä-Lappi: Saariselkä
  • 2007, Länsi-Lappi: Hetta, Pöyrisjärvi
  • 2006, Pohjois-Lappi: Muotka ja Paistunturit
  • 2005, Itä-Lappi: Sevettijärvi
  • 2004, Länsi-Lappi: Kilpisjärvi
  • 2003, Pohjois-Lappi: Kevo (Karigasniemi)
  • 2002, Itä-Lappi: Koilliskaira (Kemihaara)
  • 2001, Länsi-Lappi: Kilpisjärvi
  • 2000, Itä-Lappi: Raja-Jooseppi
  • 1999, Ruotsi: Sarek
  • 1998, Pohjois-Lappi: Lemmenjoki
  • 1997, Itä-Lappi: Sevettijärvi (Näätämö)
  • 1996, Länsi-Lappi: Pöyrisjärvi, Kilpisjärvi
  • 1995, Pohjois-Lappi: Kevo (Karigasniemi)
  • ...
  • 1959, Itä-Lappi: Nykyinen UKK-puisto, Sokostin huiputus. Tampereen Taivaltajien ensimmäinen ruskaretki.